Tarinoita intiaanikurssilta

Intiaanit lähtivät muutamalla laivalla kohti Eurooppaa. Pitkän matkan jälkeen vain kaksi alusta selvisi. Intiaanien vaatteissa ollut kulta herätti eurooppalaisten ahneuden, eikä ihonvärikään ollut miellyttävä  eurooppalaisen silmään, joten suuren ylivoiman edessä ja pitkästä matkasta nääntyneenä intiaanit otettiin vangiksi ja heitä kuulusteltiin pitkään, jotta saataisiin selville, missä olisi loput kullasta. Kielimuuri tuotti paljon vaikeuksia, mutta lopulta oikea ilmansuunta löytyi. Sen jälkeen intiaanit surmattiin, ja eurooppalaiset lähtivät ryöstöretkille.  Iiro Hyvärinen

Eurooppalaiset uudella mantereella

"Laivamme haaksirikkoutui riutalle. Ruokamme oli jo loppunut. Olemme olleet merellä niin monta viikkoa, että emme edes tiedä mikä kuukausi on kyseessä. Eteemme tuli suuri joukko ihmisiä. Emme ole koskaan nähneet mitään sen kaltaista. Heidän kasvomaalaukset ja vaatteet antoivat heistä aggressiivisen ensivaikutelman, joten emme uskaltaneet liikahtaakaan. Heidän joukostaan pieni lapsi tuli tutkimaan meitä. Kun hän oli laivammekin tutkinut, hän hymyili meille ja sanoi heimolleen: "Bwana". Heimo alkoi hurraamaan ja he kantoivat meidät leirilleen. Ystäväni epäili, että he aikovat tehdä meille jotain julmaa. Meidän silmämme sidottiin ja meidät vietiin johonkin telttaan odottamaan.

 Tunnit kuluivat... Ystäväni itkivät pelosta, mutta itse sain voimaa jumalalta enkä murtunut. Telttaan tuli ihmisiä.... Ystäväni vietiin ja minut jätettiin odottamaan. Kuulin sisälle kun ystäväni huusivat kauhusta. Tärisin. Olin juuri murtumassa ennen kuin minutkin haettiin. Siteeni avattiin ja intiaanien hurratessa, tanssiessa ja rummuttaessa minulle tarjottiin ruokaa. En ollut syönyt vuorokauteen. Olin jo hieman helpottunut, mutta tärisin edelleen pelosta. Heidän tarjoama soppa oli parasta mitä olin koskaan syönyt. Ahmimisen jälkeen juhlin intiaanien kanssa. Yhtäkkiä mieleeni juolahti ystäväni... Olin taas pelon vallassa. Kysyin päälliköltä missä ystäväni ovat... Päällikkö hymyili ja osoitti soppaa.

Jake Kääriäinen

Vaihtoehtoinen ulottuvuus

Eurooppalaiset saapuvat Amerikkaan, ensimmäisten joukossa espanjalaiset. Täysin uusi maailma täynnä eksoottisia kasveja ja eläimiä. He törmäävät erilaisiin alkuperäisväestöihin jotka heidän mielestään ovat hyvin alkukantaisia. Vuosikymmenten aikana toiveet kullasta ja timanteista on heitetty viimein, joten espanjalaiset päättävät ryöstelyjen jälkeen palata takaisin kotimaahansa tyhjin arkuin jättäen taakseen loputtomat hyödyttömät viidakot ja primitiiviset kansat. Samoihin aikoihin eurooppalaiset myös tutkivat uutta maailmaa pohjoisessa jossa heidät otetaan aluksi vastaan lämpimin syleilyin. Eurooppalaisiakaan ei pitkälti kiinnosta heidän mielestään alikehittynyt kansa, sekä maa josta ei löydy mitään hyödyllistä kotimaahan tuotavaksi. Suurin osa heistä päättää jättää maan hyvän sään aikana, mutta pieni osa jää taakse pitämään huonosti käypää kauppaa alkuperäisväestön kanssa. Osa heistä joutuu kumminkin vuosien saatossa myös palaamaan takaisin elleivät ole tulleet ryöstetyksi tai kuolleet uudessa maailmassa.

Pari vuosisataa myöhemmin maa on vielä pysynyt koskemattomana. Kunnes 1900 luvulla nousee kiinnostus uudelleen tuntematonta mannerta kohtaan. Sotien runtelema Eurooppa kuitenkin ensimmäisten joukoissa lähtee tutkimaan uudelleen mahdollista levittäytymistä varten. Myös muut suuret maat ovat kiinnostuneet ja viimein alkaa kiistat maan resursseista. Amerikan mantereesta tulee uusi taistelu tanner Kiina/Venäjän koalition sekä EU:n liittoutuneiden välillä. Alkuperäisväestö on hämillään kaikesta uudesta ja joutuvat kumminkin pian hävitetyksi maan ryöstön sotien aikana muutaman vuosikymmenen aikana.  Arttu Löytty

Eurooppalaiset purjehtivat Amerikkaan ja kohtaavat intiaaniheimoja. Ensikohtaaminen oli ystävällinen. Eurooppalaiset kiinnostuivat uusista ihmisistä ja he halusivat oppia tuntemaan heidät paremmin. Vanhoista tavoistaan poiketen eurooppalaiset olivatkin suvaitsevaisia, rauhantahtoisia ja halusivat omaksua vieraan kulttuurin. He eivät yrittäneet omia maata itselleen vaan kunnioittivat intiaanien tapoja. Hyvin nopeasti intiaanien elämäntavat olivat tarttuneet eurooppalaisiin ja tätä viestiä vietiin myös Euroopan mantereelle. Intiaaneille opetettiin myös joitain eurooppalaisia tapoja ja asioita.

Tavoilleen uskollisina eurooppalaiset halusivat kuitenkin myös hyötyä intiaaneista, joten he ehdottivat kaupankäyntiä. Intiaanit suostuivat tähän. Pian kaupankäynti käynnistyi eurooppalaisten ja intiaanien välillä. Molemmat hyötyivät, sillä intiaanit saivat eurooppalaisilta asioita, joista he hyötyivät ja päinvastoin. Sopu kaupankäynnin välillä säilyi, sillä kukaan ei yrittänyt ahnehtia liikaa.

Anniina Makkonen

Eurooppalaiset Amerikassa

Eurooppalaisten saavuttua Amerikan rannikolle, odotti heitä rannassa vihainen alkuperäisväestö. Laivasto toisensa jälkeen kukistettiin. Tuo sotaisa alkuperäisväestö vei mukanaan niin eurooppalaisten henget, kuin rikkaudetkin. Laivojen sisältämät kultavarastot päätyivät villikansan haltuun. Villikansalla oli näet käsittämätön kullan nälkä.

Olli Murtomäki

Eurooppalaiset päättivät lähteä tutkimusretkelle länteen ja löysivät sieltä uuden mantereen. He kohtasivat mantereella alkuperäisasukkaita, intiaaneja. Eurooppalaiset ja intiaanit tulivat aluksi hyvin toimeen, mutta ajan kuluessa intiaaneille alkoi paljastua eurooppalaisten todellinen tarkoitusperä ja ajattelumaailma. Intiaanit päättivät surmata eurooppalaiset suojellakseen kansaansa ja heille pyhiä asioita, kuten luontoa. Huomatessaan intiaanien olevan ylivoimaisia päättivät eurooppalaiset antautua. Intiaanit olivat armeliaita antautuneita kohtaan ja antoivat muutamien kiinnostuneiden, intiaani elämää haluavien, liittyä joukkoonsa. Loppujen kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan he saivat kultaa mukaansa jos valehtelisivat mantereen olemassa olosta. Näin intiaanit saivat elellä rauhassa, ainakin muutaman vuosisadan.

Jaakko Sahila

Kolumbuksen yritys mennä Intiaan epäonnistui. Laivat eivät päässeet edes Amerikkaan asti. Myöskään muut ihmiset eivät löytäneet Amerikkaa ennen satelliittien kehittämistä 1900-luvun puolivälin jälkeen. Satelliittikuvista eurooppalaiset havaitsivat uuden kookkaan maanosan, ja sinne lähdettiin vierailemaan. 1900-luvulla eurooppalaisille oli kehittynyt jo suvaitsevaisempi ja ymmärtävämpi ajatustapa kuin 1500-luvulla, joten intiaanien asutusta ei syrjäytetty, vaan heimojen elintapoja ja kulttuuria pyrittiin ystävällisesti tutkimaan ja arvostamaan.

-jenna  salmien ja heidi bister

Kolumbus oli jo monta kuukautta seilannut pitkin meriä miehineen. Heillä oli todella kova nälkä, ja huonossa kunnossa. Sitten yhtäkkiä he näkivät maata! Miehet olivat todella innoissaan ja onnellisia. Miehet astuivat vieraaseen maahan. Sitten pusikosta kurkisti tummia miehiä,  joilla oli kasvomaalauksia. Miehiä alkoi hieman pelottamaan. Sitten nämä kummajaiset tulivat tervehtimään miehistöä. He vaikuttivat ystävällisiltä. Intiaanit veivät miehet leiriinsä. Alkoivat kokata ja laulaa yhdessä. Leirissä oli todella kaunis tyttö ja Kolumbus rakastui ensisilmäyksellä. Loppujen lopuksi Kolumbus ja tämä Nauva menivät naimisiin ja intiaanit ja eurooppalaiset elivät elämänsä loppuun onnellisina ja sopusoinnussa. Euroopasta muutti porukkaa Amerikkaan ja kaikki eli sovussa. Loppu.

Miska Suutarinen

Eurooppalaiset saapuvat Amerikkaan. Purjehtiessaan kohti tuntematonta, intiaaniheimot huomaavat heidät vastarannalta. Intiaanit piiloutuvat lähimetsään ja aloittavat väijymisen. Eurooppalaiset pääsevät maihin, purkavat lastin ja majoittuvat rannikolle. Illan pimetessä intiaanit kuitenkin yllättävät eurooppalaiset - vievät heiltä kaiken: vaatteet, rahat, ruuat, hevoset ja jopa tuntemattomat tuliaseet. Tämän jälkeen intiaanit ratsastavat koomisesti auringonlaskuun. Eurooppalaiset lähtevät häpeissään takaisin kertoen ettei takaisin kannata koskaan palata. Näin intiaanit saivat elää rauhassa ja heidän kulttuurinsa on säilynyt Amerikassa tähän päivään asti koskemattomana.

Tinja Tähtinen ja Tiia Lehtinen

Pian valkoisen miehen saavuttua intiaanit huomasivat eurooppalaisten julmuuden ja kullan himon. Intiaanit eivät luottaneet eurooppalaisiin. Väkivaltaisuuksien alkaessa intiaanit huomasivat, etteivät pärjää eurooppalaisia vastaan erillään. Heimot solmivat liiton. Määrällisen ylivoimansa, sekä paremman maastontuntemuksensa avulla intiaanit pakottivat eurooppalaiset perääntymään. Lopulta intiaanit löivät eurooppalaiset näiden omilla aseilla. Henkiinjääneet palasivat Eurooppaan. Kotona he kertoivat uudesta karusta ja köyhästä maasta. Pian Amerikka unohtui ja eurooppalaisten katseet kääntyivät itään. Intiaanit saivat eurooppalaisten mukanaan tuoman teknologian, mutta eurooppalaiset taudit aiheuttivat vielä tuhoa intiaanien keskuudessa. 

Jani Karttunen

Intiaanit tulivat Eurooppaan ja ihmettelivät heidän vaatetusta,ruokaa,kulttuuria ja taloja.
Ottaisiko eurooppalaiset heidät ystävällisesti vai vihamielisesti vastaan.

Riikka Majaranta

Opintieltä eteenpäin?

Lukiolla vieraili 8.11. koulun entinen opiskelija Silja Huhtiniemi kertomassa ystään ja opiskelustaan ja muista vastaavista asioista. Huhtiniemi kertoi, kuinka oli opiskellut yhteiskuntatieteiden maisteriksi, ollut työharjoittelussa Brysselissä ja työskennellyt muutenkin Euroopan unioniin liittyvien asioiden parissa. ykyisin hän työskentelee Kuopion kauppakamarin toimitusjohtajana.

Huhtiniemen mukaan hänen alansa on sellainen, jolla ei ole suoraan sovellusta työelämässä. Tämän takia hänen täytyi itse aktiivisesti etsiä töitä , jotka liittyvät hänen osaamiseensa. Huhtiniemi painotti lukion tämänhetkisille oppilaille oma-aloitteisuuden  merkitystä, ilman mitä olisi hankalaa löytää mielekästä työtä.

Kaukana ovat ajat, jolloin yliopiston käynyt ihminen oli arvostettu harvinaisuus, suoranainen nero, joka sai töitä melkein mistä  tahansa ikinä halusikaan. Nykyään monella korkeasti koulutetulla on hankaluuksia löytää yhtään omaan alaansa liittyviä töitä. Mutta sellainen on aikamme kirous. Joka alalle on vain yksinkertaisesti ylitarjontaa. Onkin jokseenkin surullista, että opiskelu ja kova työskentely eivät ole takeita työllistymiselle, vaikka asian toivottaisiin olevan toisin.

Aikoinaan 1900-luvun alussa syntyi ideologia nimeltä sosialismi. Sen lopullisena tavoitteena oli kommunistinen yhteiskunta, jossa valtio omistaisi kaikki tuotantovälineet, valtio takaisi kaikille työpaikan ja kaikki saisivat palkkaa sen verran kuin elämiseen tarvitsisivat. Kommunistisi valtioita syntyi, mutta ne kaikki unohtivat alkuperäisen tarkotuksen ja niistä tuli samanlaisia sortavia diktatuureja kuin mitä oli ollut olemassa jo tuhansia vuosia.

Ei onnistunut sekään hieno idea. Mutta valtio, joka pitäisi huolta ihmisten työllistymisestä? Sitä voitaisiin lähteä kehittelemään vIkkapa täällä Suomessa. Opiskelijan kannalta se ainakin kuulostaa erittäin hyvältä ajatukselt?

Paavo Mäkinen

Silja Huhtiniemen mukaan omaan työllistymiseen voi vaikuttaa paljon esimerkiksi harjoittelupaikan valinnalla.